Ulkomaille muutaa vuosittain yli 8000 suomalaista. Lähtösyitä ei eritellä, mutta yleensä muutetaan joko töiden, opiskelun tai rakkauden perässä. Useimmat haluavat palata takaisin Suomeen jossakin vaiheessa, ainakin joksikin aikaa. Myös Suomeen muuttavien ulkomaalaisten määrä lisääntyy, koska tietyillä sektoreilla on työvoimapula. Sekä maailmalle lähtevät suomalaiset että tänne tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat tukea, jotta asettautuminen uuteen kulttuuriin ja aikanaan takaisin kotimaahan sujuisivat mahdollisimman hyvin.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan muutoksia asumisperusteiseen etuuslainsäädäntöön. Uudistuksessa ehdotetaan useita selkeytyksiä lainsäädäntöön. Ehdotukset koskevat sekä Suomeen työhön tulevan ulkomaalainen työntekijän oikeutta asumisperusteiseen sosiaaliturvaan että Suomesta ulkomaille lähtevän asumisperusteisessa sosiaaliturvassa pysymistä. Hankkeen tavoitteena on, että asumisperusteinen sosiaaliturva kuuluisi niille, jotka asuvat täällä ja osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen.
Kärkihankkeena työstetyssä esityksessä on kyse laajasta kokonaisuudesta, jonka tavoitteena on vahvistaa sosiaaliturvaan kuulumisen ja sen rahoitukseen osallistumisen välistä yhteyttä. Suomen asumisperusteisten ja verorahoitteisten etuuksien osalta vahvistetaan oikeuksien kohdentumista Suomessa oleville ja järjestelmän rahoitukseen osallistuville. Tästä syystä on toisaalta lyhennetty sosiaaliturvassa pysymistä ulkomailla oleskeltaessa ja toisaalta selkeytetty maahan työhön tulevien sosiaaliturvan määräytymisperusteita. Esityksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää erittäin monimutkaiseksi muodostunutta lainsäädäntöä, johon on useiden muutosten yhteydessä syntynyt eri henkilöryhmiä koskevia poikkeussääntöjä.
Suomesta ulkomaille lähdettäessä sosiaaliturvaan on tähän asti voinut kuulua muihin maihinkin verrattaessa varsin pitkään. Esityksessä Suomesta ulkomaille lähtevien aikarajat tulevat kiristymään.
Uutisoinneissa esille noussut niin sanottu 4 kuukauden säännön poistaminen tarkoittaa käytännössä Suomeen työhön tulevien osalta sitä, että työn perusteella oikeus sosiaaliturvaan edellyttää aina työskentelyä ja sosiaaliturvaoikeus säilyy työskentelyn ajan. Nykyisen neljän kuukauden säännön mukaan työskentelyssä tapahtuneiden muutosten todentaminen tapahtuu usein jälkikäteen. Nykyinen neljän kuukauden sääntö ei ole odotusaika vaan myös tänä päivänä oikeus sosiaaliturvaan työn perusteella voi alkaa ensimmäisestä työpäivästä. Nyt laissa olevia kriteerejä selkeytetään siten, että olisi vain yksi edellytys.
© 2017 Business group. All rights reserved | Design by W3layouts