Kauneus ja terveys-lehden artikkeli
Ihmiselämän virrassa muutto on kohiseva koskipaikka. Se on merkkitapaus riippumatta siitä, muutetaanko maassa tai maasta,kylästä kaupunkiin tai kaupunginosasta toiseen. Muutossa tehdään henkistä ja konkreettista inventaaria vanhasta ja suunnataan ajatukset kohti uusia seikkailuja. Parisuhteen muutostressi panee tunnetusti koetukselle.
Muuton myötä monet ihmissuhteet katkeilevat, tuttu ja turvallinen ympäristö katoaa. Muuttoa voidaankin pitää myös kriisinä. Kriisi-sanalla on kielteinen kaiku, mutta pohjimmiltaan se on muutostilanne, joka asetta ihmisen seinää vasten. Ihmisestä itsestään riipppuu, miten hän käyttää tilanteen hyödykseen vai käyttääkö mitenkään. Muuttomurros on mainio tilaisuus tarkastella omaa sisintään ja elämänsä. Ulkomaille muuttavan henkinen paini liittyy usein kulttuurishokin pelkoon. Tuolloin ihminen ei oikeastaan pelkääkään vierasta paikkaa vaan kykyään sopeutua siihen. Totutuissa kotiympyröissä on joskus vaikea oivaltaa, kuka ja millainen ihminen minä oiken olen. Ominaisimmat piirteet, arvot ja arvostukset tulevat esille vasta vieraassa kulttuurissa. Ulkomaankomennus tai muutto kotimaassa kotiseudulta isoon kaupunkiin voi avata uusia ovia minuuteen.
Muuton ei tarvitse olla hyppy pelottavaan ja tuntemattomaan. Ennen muuttoa kannattaa kerätä itselleen kunnon faktapaketti tulevasta ja mietiskellä, mitä muutto merkitsee psyyketasolla. Turhan painavalla kulttuurishokki-termillä pelotellaan ihmisiä. Kulttuurishokki tarkoittaa lähinnä muutostilanteeseen liittyvää stressiä tai hämmennystä, ei jotenkin lamauttavaa mielentilaa. Jos mielessä kaihertaa pelko omista reaktioista mahdolliseen kultturishokkiin, kannattaa miettiä reaktiotapojaan mihin tahansa uuteen asiaan tai stressin kohteeseen. Jos heittelet lautasia seinään stressitilanteesssa, niin tapahtuu luuultavasti myös ulkomailla. Jos sinulle on ominaisempaa ottaa asiat vastaan sellaisenaan kun ne vastaan tulevat - yksi kerrallaan ja rauhassa - toimit niin mitä ilmeisimmin myös vieraassa ympäristössä.
Nykyään tyypiliset ulkomaankomennuksille lähtijät ovat matkustelleet työnsä puitteissa jo ennen komennusta. Heillä on entuudestaan melko realistinen kuva ulkomailla asumisesta. He suhtautuvat muuttoon avoimesti, useimmiten innostuneesti. Mikäli jotain pelkoja on, ne liittyvät useimmiten perheen sopeutumiseen.
Nykyään yrityksissä ei haluta lähettää työntekijöitä mailmalle raakileina. Riippuu paljon maasta, kulttuurista ja tehtävästä, millaiset ominaisuudet auttavat parhaiten lähtijää alkuun. Esimerkiksi Kiinaan ja Yhdysvaltoihin sopeutuminen vaativat persoonalta hieman eri asioita. Yleisesti ottaen positiivisuus, avoimuus, terve itsetunto, vuorovaikutustaidot ja realismi vievät pitkälle. Kun muuttaja on hyvässä henkisessä tasapainossa, hän on vahva kohtaamaan vastaantulevat asiat.
Perheen muuttoa suunniteltaesa olisi tärkeää keskustella ennakkoon, mitä muutto kullekin antaa, kuka joutuu luopumaan ja mistä. Maastamuuton yhteydessä sekin voi joutua pohdittavaksi, kannattaako meidän perheen ylipäätänsä lähteä maailmalle tässä elämänvaiheessa.
Ulkomailla työskentelevistä suomalaisista lähes 70 prosentilla on lapsia mukana. Lapsi ei ole tahdoton nyssäkkä, joka heitetään muuttokuormaan. Muutossa lasten turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen säilyttäminen on kaikkein tärkeintä. Vaikka moni asia muuttuu, moni asia säilyy vakaasti ennallaan: Vanhemmat ovat siinä lähellä turvana, mummi ja pappa soittelevat kotimaasta, kavereiden kanssa pidetään sähköpostiyhteyttä.
Parisuhteen muutonkesto riippuu suhteen kunnosta. On todettu, että mikäli suhde on kunnossa kotimaassa, se vahvistuu ulkomailla olon aikana. Ulkomaille on turha lähteä rakoilevaa liittoa korjaamaan. Monet liitot päätyvät eroon kotimaahan palattaessa. Näissä tapauksissa pariskunta ei ole antanut aikaa toisilleen, eikä keskusteluille. Ulkomaankomennuksesta tai sen vaikutuksista ei ole keskusteltu lähtövaiheessa, puoliso on usein yksin kotona miehen matkustaessa (tuki puuttuu) ja pitkät poissaolot etäännyttävät puolisot toisitaan.
Hyödyllisiä linkkejä:
http://www.asuminen.fi (täältä löytyy mm. muuttajan muistilista)
http://www.ulkosuomalainen.comhttp://www.returnticket.fihttp://www.xpat-klubi.fiAsiantuntija: KM, PD Marja Saviaro
valmentaja/Return Ticket, Xpat-klubin puheenjohtaja, 040 7032535 tai marja.saviaro@returnticket.fi
Juttu kokonaisuudessaan Kauneus ja terveys lehden numerossa 7/2004
Return Ticket 13.7.2004
