Ulkomaille muutaa vuosittain yli 8000 suomalaista. Lähtösyitä ei eritellä, mutta yleensä muutetaan joko töiden, opiskelun tai rakkauden perässä. Useimmat haluavat palata takaisin Suomeen jossakin vaiheessa, ainakin joksikin aikaa. Myös Suomeen muuttavien ulkomaalaisten määrä lisääntyy, koska tietyillä sektoreilla on työvoimapula. Sekä maailmalle lähtevät suomalaiset että tänne tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat tukea, jotta asettautuminen uuteen kulttuuriin ja aikanaan takaisin kotimaahan sujuisivat mahdollisimman hyvin.
Paluu tuttuun ja turvalliseen?
Ulkomaille muutettaessa osataan odottaa, että elämä on uudessa maassa erilaista ja kulttuurishokkiin osataan varautua. Kotimaahan palattaessa ajatellaan helposti ”Takaisin kotiin, tuttuun ja turvalliseen”. Palaajat eivät osaa varautua siihen, että moni asia on muuttunut ulkomailla olon aikana; työpaikka, ystävät, lasten koulu, ihmiset ja arki. Mitä pidempään ulkomailla asuu, sitä enemmän näkee ja kokee muutoksia kotimaassa ihan tavallisissa arjen tilanteissa. Monelle tulee yllätyksenä esimerkiksi viranomaisasioiden hoitaminen internetin avulla. Monessa maassa asiat hoidetaan edelleen henkilökohtaisesti virastossa.
Paluukokemuksiin liittyy yleensä sosiaalisten verkostojen muuttuminen, rapautuminen tai uudelleen muotoutuminen. Suhteet muihin ihmisiin saattavat poissaolon aikana kaventua tai kadota. Kotimaahan jäävien ystävien elämä ei ole pysähtynyt siinä vaiheessa kun lähdetään ulkomaille, vaan sen on jatkanut omaa latuaan, niin kuin lähtijänkin. Mitä kauemmin ollaan ulkomailla, sitä enemmän ystävien elämässä tapahtuu normaaleja elämänkaareen liittyviä muutoksia, joissa ei välttämättä voida olla mukana; joku saa ylennyksen, joku on irtisanottu, lapsia syntyy jne. Perheen perustaminen ja lasten syntymä muuttavat arvomaailmaa. Se ystävä, jonka kanssa oli tapana istua iltaa pubeissa ja turuilla, onkin muuttunut koti-iltoja arvostavaksi isäksi. Vaikka internet ja sosiaalinen media tekevät mahdolliseksi sujuvan yhteydenpidon, virtuaalinen maailma ei kuitenkaan koskaan korvaa henkilökohtaista vuorovaikutusta, onneksi niin. Pikaisilla lomamatkoilla ei välttämättä ehdi tavata jokaista ystävää ja keskustella rauhassa kuulumisista.
Ulkomailta palaava ihminen on itsekin muuttunut, mutta sitä hän ei itse välttämättä huomaa. Lähipiiri sen sijaan ihmettelee, että ystävässä on jotain uutta, ja häntä on vaikea lähestyä. Ulkomailla elämänrytmi on voinut olla täysin erilainen ja expat-yhteisöt kuuluvat usein paikalliseen eliittiin; kotiapulaiset, matkustelu, erilainen rahankäyttö ja elämänmeno. Sosiaalisen statuksen menettäminen ei tunnu hyvältä. Vieras ympäristö vaikuttaa ihmisiin kuitenkin eri tavalla. Joku muuttuu syvästi, jonkun kulttuuri-identiteetti vahvistuu. Monet kertovat isänmaallisuutensa kasvaneen ulkomailla olon aikana. On toki myös niitä, joita kansainvälinen kokemus ei juuri kosketa, kaikki on yksilöllistä. Ulkomaantyö on kuitenkin useimmalle suuri oppimisprosessi, joka muuttaa suhdetta omaan kotimaahan ja kulttuuriin. Ulkopuolisuuden kokemus voi olla myös voimavara, joka auttaa arvioimaan omaa kulttuuria entistä syvemmin. Ulkopuolisuuden kokeminen ei saa kuitenkaan jäädä pysyväksi. Me kaikki tarvitsemme kuitenkin juuret pysyäksemme ehjinä.
Kirjasta: Maailmalta kotiin - Marja Saviaro
© 2017 Business group. All rights reserved | Design by W3layouts